Arvika - kaunis kulttuurimetropoli Glafsfjordenin rannalla

FREEDOMtravelille

Mainos

Vieraileva kirjoittaja: Björn Erik Gustavsson

Glafsjordenin rannalla ja sinisten kukkuloiden ympäröimänä sijaitsevan Arvikan on oltava yksi maan kauneimmista kaupungeista. Sillä on myös maine todellisena kulttuurimetropolina. Ainakin Värmlannin mittapuulla.

Twiittaa

Kyllä

Kyllä

nasta

Kyllä

Kyllä

Kaupunki, jolla on klassinen luonne

Noran, Söderköpingin ja Hjon kaltaisten pikkukaupunkien tavoin Arvika selvisi suhteellisen vahingoittumattomana 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneesta valtavien tavaratalokompleksien purkamis- ja rakentamisaallosta. Kaupunki on säilyttänyt suuren osan alkuperäisestä luonteestaan.

Kaupunki muistuttaa sekä kokonsa että arkkitehtuurinsa puolesta Vänersborgia. Kaupunginosissa on 1800-luvulle tyypilliseen tyyliin rakennettuja kaksikerroksisia taloja sekä mahtipontisia kivitaloja, jotka kertovat kaupunkikehityksen voimakkaammasta vaiheesta.

Vaikutelmaa "klassisesta" kaupungista vahvistaa tiukasti ruudutettu katuverkko. Ensimmäinen asemakaava perustui 30 ruutuun ja sataman vieressä olevaan ruutuun. Kaupungin nimi oli Oscarsstad.

Laajentuminen ei kuitenkaan toteutunut, ja vain kymmenen vuotta myöhemmin kaupunki alennettiin kauppakaupungiksi ja nimi muutettiin Arvikaksi. 1800-luvun loppupuolella teollistuminen lisääntyi, ja erityisen tärkeää oli Arvikaverkenin perustaminen, jossa valmistettiin maataloustyökaluja.

Vierailu kulttuurikohteeseen Arvika

Vierailen Arvikassa eräänä kesäpäivänä vuonna 2024 käytyäni läheisessä Brunskogissa sijaitsevassa "Gammelvalassa", jonka valtava kotitila houkuttelee toistuvalla kesäviikolla kymmeniätuhansia kävijöitä, jotka pääsevät kokemaan lähes 1800-luvun maailman; se on täynnä käsitöitä, kilometrejä ja kaikenlaisia höyryvetureita. Lisäksi järjestetään paljon speksejä ja pukuparaateja, joissa Gustaf Fröding ja muut kuuluisat kulttuurihenkilöt heräävät henkiin.

Kun lähestyt Arvikaa, joka on rakennettu Glafsfjordenin rinteille, näkymät kaikkiin suuntiin ovat vaikuttavia. Alueen kauneutta rakastetaan paljon - eivätkä vähiten taiteilijat, jotka kerääntyivät tänne 1900-luvun alussa ja muodostivat Racken-järven rannalle taiteilijasiirtokunnan.

Taiteen, käsityön ja musiikin tuona aikana saamat voimakkaat impulssit elävät kaupungin DNA:ssa, ja on vaikea löytää tämän kokoisia ruotsalaisia kaupunkeja, joista huokuu samanlainen kulttuurinen itseluottamus kuin Arvikasta (mahdollisesti kilpailee naapurikaupunki Sunnen kanssa; keskellä Selma Lagerlöfin ja Göran Tunströmin maata).

Nähtävää ja koettavaa Arvikassa

Kannattaa käyttää aikaa nauttiaksesi rauhallisesta vuoden 1913 kaupunkipuistosta, joka sijaitsee aikakauden esplanadin vieressä, ennen kuin suuntaat pohjoiseen kaupungin keskustaan.

Tässä on muutama ehdoton nähtävyys: pääaukio, jonka länsipuolella on suuri rautatieasema ja vieressä klassinen Nordells-konditoria. Älä jätä väliin Citykonditorietia (kuin olisit heittäytynyt takaisin 40-luvulle!) ja Elinin takapihaa (jossa yhdistyvät vanha ja uusi tyylimiljöössä).

Vieraile korkealla sijaitsevassa Trefaldighetskyrkanissa (Kolminaisuuden kirkko), joka on upea jugendtyylinen kirkko, jonka on suunnitellut Ivar Tengbom (joka suunnitteli samankaltaiset Engelbrektskyrkan- ja Högalidskyrkan-kirkot Tukholmassa samoihin aikoihin).

Lisää vinkkejä: Arvika konsthantverk (Ruotsin vanhin taide- ja käsityömyymälä, jonka Maja Fjaestad perusti vuonna 1922), Arvika konsthall, laaja ajoneuvomuseo, Såguddenin ulkoilmamuseo Kyrkvikenin rannalla... Ja tutustu myös kauniilla paikalla sijaitsevaan Ingesundin musiikkiakatemiaan, joka on perustettu vuonna 1927 ja jossa järjestetään valtavasti myös julkisia konsertteja; tutustu verkkosivustoon.

Aivan keskustan ulkopuolella on Rackstad-museo, yksi maan kauneimmista taidemuseoista, jossa on viehättävä puutarha ja josta on lyhyt kävelymatka läheiseen Christian Erikssons Opstuhageen. Siellä on myös museokauppa ja ihana kahvila. Niille, jotka haluavat oppia lisää vaikutusvaltaisesta taiteilijasiirtokunnasta, suositellaan ajelua Racken-järven ympäri. Monet taiteilijat asuvat tässä kylässä vielä nykyäänkin.

Kulttuurin metropoli Värmlannissa

Niille, jotka haluavat tietää enemmän Värmlannin kulttuurimetropolista, on tarjolla Göran Bryntessonin hiljattain julkaisema teos nimeltä Tarinoita Arvikasta, kirja, joka kertoo sekä kaupungin historiasta että nykypäivästä perehdyttävällä ja nautinnollisella tavalla.

Laaja-alainen teos täydentyy useilla juhlapuheilla ja Arvikan runoilla ja jopa koko joukolla Arvikan lauluja (!), jotka kaikki todistavat siitä taiteellisuudesta, joka yhä läpäisee suuren osan kaupungin elämästä - maustettuna runsaalla annoksella sitä vitsien ja anekdoottien mieltymystä, joka on monien mielestä niin "tyypillistä Värmlantia".

Vain yksi esimerkki: juhlavuoden prologin ensimmäinen säkeistö, joka julistettiin satavuotisjuhlissa vuonna 2011:

Tämä päivä on erityisen onnellinen

kaupunkimme yllä,

kaupungin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi

juhlimme erityisesti lampaita.

Koristelemme katuja, puistoja ja jalkakäytäviä,

puhallamme fanfaareja trumpeteilla,

ja houkuttelee kuvernööriä ja piispaa

omaan vuosipäiväkyytiimme.

Aukio on suosikkijuhlapaikkamme,

Tässä nostamme juhlapalkintomme,

Sitten saamme huutaa juhlallisesti -

Kippis Arvikalle!

Teksti: Björn Erik Gustavsson

Björn Erik Gustavsson

Björn Erik Gustavsson, joka asuu nykyään Värmlannissa, on 1980-luvulta lähtien elättänyt itsensä freelance-kulttuurikirjailijana ja -kriitikkona - ja viime vuosina suurelta osin matkailutoimittajana. Hän on julkaissut 14 kirjaa, muun muassa Eyvind Johnsonia matkailijana käsittelevän teoksen (Resebrev 1921-1952), sekä useita kaunokirjallisia teoksia: neljä runokokoelmaa, novellikokoelman ja romaanin.

Saatat myös pitää:

Mitä tehdä Jönköpingissä - 17 vinkkiä tulitikkukaupunkiin Tekemistä Boråsissa - 15 vinkkiä taiteen ja tekstiilien kaupunkiin Tekemistä Mariestadissa - 10 vinkkiä Vänern-järven helmeen Tekemistä Malmössä - 28 nähtävyyttä ja elämystä Tekemistä Kalixissa - 10 parasta vinkkiä Tekemistä Luulajassa - 15 vinkkiä upeisiin kokemuksiin