Kirjoittaja: Helena Bergström
Meidän on kerrottava teille kaikista niistä asioista, jotka unohdimme matkalla... Meille käy kerta toisensa jälkeen niin, että unohdamme asioita hotelleihin, lentokentille ja matkakohteisiin. Se on aina ärsyttävää, mutta yllättävän usein kaikki on mennyt hyvin!
Sisällysluettelo
Kaikki ne asiat, jotka unohdimme matkalla
Niin monia asioita, jotka olemme unohtaneet matkustaessamme! Yritämme todella kovasti olla varovaisia (se on tärkeää!), mutta se on go ei tehdä aina oikein. Ainakaan emme onnistu siinä. Unohdamme asioita siellä sun täällä. Yllättävän usein asiat sujuvat hyvin. Joskus menee huonommin.
1. Marokko: pass
Asuimme viihtyisässä pienessä riadissa, keskellä kujia keskustassa. Marrakech. Meillä oli ollut hyvä matka, mutta lopulta oli aika kirjautua ulos ja lähteä lentokentälle. Vasta kun saavuimme lentokentälle, tajusimme, että ... passit olivat yhä vastaanotossa!
Taksi kiihdytti takaisin medinaan, ja sieltä saimme - hyppää hotellille (koska autot eivät voi ajaa koko matkaa). Saimme passit nololta hotellin henkilökunnalta ja juoksimme takaisin taksille, jota repeämä alkoi.
Kun saavuimme lentokentälle, taksinkuljettajalla oli niin kiire, että hän ajoi pois, ja matkalaukut olivat vielä tavaratilassa. Meidän oli juostava hänen perässään ja vilkutettava. Hän pysähtyi. Ja ... pääsimme lennolle!

2. Turkki: matkapuhelin
Peter oli lehdistömatkalla Kreikassa ilman minua. Kotimatkalla jengi pysähtyi... Istanbul ja Peter jätti matkapuhelimensa ... lentokoneen etuistuimen pieneen taskuun! Kun hän saapui lentokentälle, hän huomasi virheensä ja joutui aloittamaan hyppää yrittämään tilanteen ratkaisemista.
Istanbulin lentokenttä on suurija yksi laskuri lähetti hänet toiseen. Selviäisikö hän? Jep, viimeisellä sekunnilla (50 minuutin juoksun jälkeen), henkeä kurkussaan, hän sai matkapuhelimensa ja pääsi Tukholman lennolle....

3. Viro: reppu, jossa on tietokone
Muutama vuosi sitten kävimme Tallinna Virossa yhdessä Peterin vanhemman veljen Micken ja hänen vaimonsa kanssa. Meillä oli mukana asuntoauto - koska Peter ja minä jatkaisimme matkailuautolla ympäri Viroa - mutta Peter ei halunnut jättää reppuaan asuntoautoon, kun menimme kaupunkiin. Koska siellä hänellä oli kaikki heidän arvoesineensä: tietokone, lennokki ja ties mitä...
Sen sijaan hän vei arvokkaan reppunsa olutkahvilaan, ja kun lähdimme tunnin kuluttua... hän jätti sen sinne! Puolen tunnin kuluttua saimme kaikki hermoromahduksen ja kiirehdimme takaisin. Ja arvatkaa mitä? Reppu oli yhä pöydässä!

4. Uzbekistan: takki
Ensimmäisellä kerralla kävimme Uzbekistan Peter toi mukanaan takin, josta hän pitää kovasti. Takki on hänen suosikkimallinsa Taracci, jolla on myymälä Gamla Brogatanilla Tukholmassa, ja hän käytti sitä tiiviisti koko matkan ajan. Juuri kun olimme saapumassa lentokentälle, hän unohti sen vahingossa... matkanjärjestäjän autoon.
Lentokentälle mennessä on jo liian myöhäistä, mutta otimme kuitenkin yhteyttä Uzbekistanin matkatoimistoon. Ja arvaa mitä? Kuusi kuukautta myöhemmin Uzbekistanin Ruotsin suurlähetystöstä otettiin yhteyttä: "Takkinne on täällä meillä Kungsholmenilla. Tulkaa vain hakemaan se!"

5. Turkki: vaatteet
Kun vierailimme Kappadokia Turkissa yövyimme yhdessä siisteimmistä hotelleista, joissa olemme koskaan olleet. ever. Kayakapin Premium-luolat on ainutlaatuinen hotelli, jossa yövytte ylellisyydessä ja mukavuudessa... luolahuoneissa! Sooo viihtyisää ja mukavaa! Ehkä siksi menin sekaisin ja unohdin... suosikkihuiput vaatekaapissasi? Vaatteet ovat tietysti vain vaatteita, mutta näitä olen itse asiassa kaivannut!

6. Etelä-Afrikka: Kardaani
Kun matkustimme Etelä-Afrikka meitä varoitettiin korkeasta rikollisuudesta. Meille annettiin paljon viisaita neuvoja siitä, ettei kännykkää saa koskaan laskea alas (ei edes ravintolapöydässä edessäsi), että on oltava varovainen nostaessaan rahaa pankkiautomaatista, ettei saa ajaa pimeässä ja niin edelleen.
Mitä me teimme? Ensimmäinen päivä i Johannesburg kävimme ostoskeskuksessa, ja siellä Peter laittoi gimbalinsa (kännykän vakaajan) penkille... Onhan tämä vekotin aika kallis! Kun tulimme takaisin puolen tunnin kuluttua, se oli yhä siellä! Joskus käy tuuri ...

7. Egypti: matkapuhelin
Viimeisin matkamme Egyptiin oli Kairo. Täällä meillä oli hieno kokemus pyramideista, museoista, markkinoista ja hyvästä ruoasta. Kun olimme lähdössä lentokentälle, meillä oli vain muutama minuutti aikaa aamiaisravintolassa. Otimme jotain pientä, hyvin nopeasti, ja Peter laittoi kännykän viereensä aamiaispöydälle ...
Tajusimme virheemme vasta, kun saavuimme lentokentälle reilua tuntia myöhemmin. Paniikki! Oppaamme yritti auttaa meitä kaikin tavoin, mutta se oli vaikeaa, koska hotelli ei hyväksynyt matkapuhelimen lähettämistä "tavallisen" taksikuskin kanssa.
Mutta lopulta ... Matkatoimiston työntekijä lähti matkapuhelimensa kanssa lentokentälle. He saapuivat viimeinen sekunti ja saimme puhelimen turvatarkastuspisteen toiselta puolelta. Kiitos vielä kerran!!!

8. Arlanda: tietokone
Kun me melkein kadotti matkapuhelimen Egypti kehossani oli jäljellä paha tunne. Kun olimme nousemassa koneesta Arlandassa, tarkistin asian vielä kerran Peterin kanssa. Onko kaikki siellä? Onko sinulla kännykkäsi? Oletko katsonut kunnolla edessäsi olevaan istuintaskuun?
Kaikki näytti olevan kunnossa, ja aloimme lähteä koneesta. Sitten takapenkillä istuva tyttö kysyi: "Tämä tietokone - haluatko sen mukaasi?". Peter oli laittanut tietokoneensa mustassa kotelossa lentokoneen lattialle, ja se oli joten Melkein unohdimme sen. KIITOS kaikille ystävällisille ihmisille!

Oletko unohtanut jotain matkalla?
Oletko unohtanut jotain matkalla? Kerro meille! Miten se meni?
Hauskaa luonnossa sanoo:
On niin stressaavaa unohtaa matkapuhelin tai tietokone.
12 huhtikuun 2025 - 8:02
Helena sanoo:
Kyllä apua, stressaannun kun näin käy... 😉 😉
13 huhtikuun 2025 - 7:26
Eval8 sanoo:
Se ei ollut mikään pikkujuttu, jonka unohdit. Olet ollut hyvin onnekas, että kaikki on järjestynyt.
Mukavaa viikonloppua!
12 huhtikuun 2025 - 8:35
Helena sanoo:
Olemme olleet onnekkaita useita kertoja! Hämmästyttävää kyllä, maailmassa on paljon rehellisiä ja avuliaita ihmisiä! (Meiltä on kadonnut kerran myös kännykkä, se taisi olla varastettu, ja se tapahtui Ruotsissa.)
13 huhtikuun 2025 - 7:27
Solan sanoo:
Nyt vain odotan, että unohdat oikealla olevan matkailuauton jonnekin Euroopan kiertueen aikana...😊🥳
Loppujen lopuksi olet onnekas, jos saat suurimman osan siitä takaisin. Onnea tulevaisuuteen!
12 huhtikuun 2025 - 8:55
Helena sanoo:
Kyllä, haha, kuka tietää ... Yleensä unohdamme, mihin pysäköimme sen, mutta onneksi se on hieman muiden autojen yläpuolella, joten sen näkee ... Mutta kyllä, katsotaan mitä tapahtuu! Ja kiitos!!! 🙂
13 huhtikuun 2025 - 7:28
Anette Nilsson sanoo:
Joskus on mukava tuntea olevansa elossa. Ainakin saa hyvän pulssin 😅.
12 huhtikuun 2025 - 10:44
Helena sanoo:
Kyllä, verenpaine nousee hieman korkeaksi tällaisissa yhteyksissä selvästi ... 😉 ...
13 huhtikuun 2025 - 7:29
Hannelesin kirjaparatiisi sanoo:
Hyvin tehty!
Kun tulin kotiin lapsenlapseni kanssa Harry Potterista, Landvetterissä meidän piti näyttää passi, mutta kymmenvuotias oli hukannut sen lentokoneessa. Mutta ei hätää, hän näytti ruotsalaiselta... ja komea poliisi (!) juoksi ja haki passin lentokoneesta, jossa hän oli istunut.
/mummin matka se oli 🙂 ...
12 huhtikuun 2025 - 10:56
Helena sanoo:
Niin mukavaa, että passin kanssa kaikki sujui niin hyvin! 🙂 Passista ei ole niin kiva päästä eroon!
13 huhtikuun 2025 - 7:30
BP sanoo:
Vau, vau, vau!!!! Ottaen huomioon, että olet niin suuri matkustaja ja matkustat paljon, unohdat / menetät yllättävän paljon - hahaha! Mutta taivaallista tuuria (ja taitoa), että sait suurimman osan takaisin, vaikka Uzbekistanista kesti vähän ylimääräistä aikaa; -)
Uskokaa tai älkää, emme ole koskaan hukanneet tai unohtaneet mitään matkojemme aikana, emme edes hammasharjaa. MUTTA sen sijaan unohdimme kerran matkapäivänä kotiin. Bulgariassa 1980-luvulla - se ei ollut hauskaa, voin kertoa teille, mutta pääsimme lopulta kotiin kerättyämme nuppineulat hotellin aulasta....
12 huhtikuun 2025 - 19:11
Helena sanoo:
Kyllä, haha, niinhän sen voi nähdä, koska meillä, jotka olemme tottuneet matkustamaan, pitäisi olla parempi kontrolli. Tai sitten reissaamme liian paljon, jotta jaksaisimme pitää koko ajan kirjaa ... 😉 Kotimatkapäivän unohtaminen ei myöskään ole hyvä juttu! Useimmat asiat järjestyvät jotenkin, ennemmin tai myöhemmin ... 😉 😉.
13 huhtikuun 2025 - 7:31
JoY sanoo:
Uskomatonta, että saat takaisin, melkein, kaiken unohtamasi, Nyt kun olet pitkällä matkalla, toivottavasti mitään ei menetetä, pidä kiinni auton avaimista.
Emme ole menettäneet mitään matkalla. Jacob kadotti kuitenkin kerran lompakkonsa kaikkine kortteineen. Kolmannen kerran jälkeen äitini osti hänelle ketjun, joka kiinnitettiin lompakkoon ja housuihin.
12 huhtikuun 2025 - 21:53
Helena sanoo:
Kyllä, on uskomatonta, että saimme niin paljon takaisin! Maailmassa on paljon rehellisiä ja avuliaita ihmisiä! Mutta eihän sitä koskaan tiedä, joten teemme varmasti parhaamme pitääksemme tavarat! Ketju kuulostaa käytännölliseltä, ehkä minun pitäisi ostaa sellainen Peterille, hehe ... 😉.
13 huhtikuun 2025 - 7:33
Annika sanoo:
Passin, matkapuhelimen ja tietokoneen voi unohtaa. Tunnen paniikkia sisälläni vain lukiessani sitä ...
Matkapuhelin on nykyään tavallaan koko elämäsi (siinä on kaikki, liput, lompakko, kamera ja niin paljon muuta). Tietokone, kauhea unohtaa. Ja passi ... sitä tuskin jaksaa ajatellakaan ...
Fantastista, että olette saaneet suurimman osan siitä takaisin, hyvä, että on toivoa!
Olen unohtanut aurinkolasit ja lukulasit lentokoneeseen. Olen luultavasti unohtanut myös huivit. Matkustamoon unohdin yöpaitani. JA kerran lentokoneessa unohdin tablettini. mutta tajusin sen jo ennen kuin pääsin edes portille. Joten se oli helppoa.
Toivottavasti teillä on hauskaa matkoilla!
15 huhtikuun 2025 - 15:41
Lena - hyvää sielulle sanoo:
Jukra, minua alkaa hikoilla jo lukeminen. Sinulla on kuitenkin ollut uskomaton onni.
Voi luoja, kadotan tavaroita koko ajan. Ja tietysti kaikkein ärsyttävintä matkoilla. Pahin tapaukseni oli, kun saavuimme Arlandaan ja tajusin, että olin unohtanut suuren käsilaukkuni autoon pitkäaikaisparkkiin. Laukku, jossa oli järjestelmäkamera, tietokone jne. Heittäydyin taksiin ja sanoin parkkipaikan nimen. Kuljettaja ei tiennyt missä se oli. Hänen ajaessaan katsoin sen Google Mapsista. Kun olin parkkipaikalla, yritin sitten saada jonkun etsimään autoni (se oli paikka, jossa henkilökunta ajoi pois ja pysäköi autot ihmisille). Vastaanottovirkailija löysi oikean kuljettajan, hän tuli vastaanotosta hakemaan minut, ajoi minut autolle, minä otin laukkuni, hän ajoi minut takaisin vastaanotolle ja sitten takaisin taksiin. Kun olimme palanneet terminaaliin, meillä oli tietenkin liian vähän aikaa nauttia SAS:n loungesta, jossa olimme hekumoineet ennen USA:n matkaa!!!! Mutta sain laukkuni mukaani. 😉
Halauksia Lena
16 huhtikuun 2025 - 20:07