Kirjoittaja: Per Gullbransson
Espanjan aurinko toivottaa joka vuosi tuhannet ruotsalaiset tervetulleiksi, kun he astuvat ulos koneesta kauniisti nimetyllä lentokentällä, Aeropuerto Málaga Costa del Solissa.
Suurin osa muuttaa esimerkiksi Nerjaan tai ruotsalaisten toiseen kotiin, Marbellaan. Useampien ihmisten pitäisi kuitenkin matkustaa noin 12 mailia kaunista moottoritietä pitkin, joka kulkee jyrkkien vuorenrintojen ja etelässä sijaitsevan Välimeren ohi päätyen lopulta Almunecarin viehättävään kaupunkiin.
Sisällysluettelo
Kalastajakylästä tuli espanjalaisten lomakohde
Almunecar on jo vuosia ollut yksi ilmeisistä vaihtoehdoista espanjalaisille, jotka haluavat paeta maan suurkaupunkien kovaa kuumuutta. Viikonloppuisin ja kesäisin kaupunkilaiset saapuvat viehättävään kaupunkiin syömään, uimaan ja nauttimaan kauniista maisemista. Ruotsalaisturistit ovat tietenkin aina olleet itsestään selvä osa Almunecaria, mutta se on kaukana muiden lomakohteiden tasosta.
Täällä on vielä suhteellisen harvinaista tavata englantia tai ruotsia puhuvaa ravintolahenkilökuntaa. Tämä on osoitus siitä, että lomakohteessa on vielä paljon aitoutta jäljellä. Täällä saat hyvän annoksen Espanjaa ja sen kulttuuria.
En voi enää laskea käyntejäni Almunecarissa kahden käden sormilla, ja alan ihmetellä, miksi olen rakastunut juuri tähän kylään. Myönnettäköön, että sukulaiseni rakensivat talon "kalastajakylän" yläpuolella olevalle kukkulalle 60-luvulla, ja minulla oli etuoikeus juosta rannalla viikon tai kaksi joinakin kesinä lapsena.
Mutta nyt, aikuisina, tulemme edelleen tänne, vaikka Eurooppa ja suuri osa muusta maailmasta on edessämme makupalana. Ajatuksena oli kirjoittaa tarina kaupungista ja innostaa lisää ihmisiä tulemaan tänne. Tajuan kuitenkin, kun katson ylös kahvilan pöydästä klo Plaza de la Constitución, jossa istun ja kirjoitan kyseisenä päivänä, että olen alkanut kirjoittaa pikemminkin rakkaudentunnustusta kaupungille kuin matkakertomusta.

Kaupungin sydän
Jokaisella kaupungilla on oma sydämensä, joka on usein paikallinen ostoskatu, aukio tai kenties kauppahalli. Almunecarissa sanoisin, että vanha kaupunki symboloi sydäntä. Alue (Casco Antiguo), jota suojaa vanha linnoitus, jonka juuret ulottuvat foinikialaisten ja roomalaisten aikoihin. Kaupungin sydän. El corazón de la ciudad.
Vanhakaupunki on juuri sellainen kuin espanjalaisen vanhan kaupungin voisi kuvitella olevan. Kapeita katuja joka suuntaan. Pienet aukiot, jotka avautuvat baareilla ja pienillä ravintoloilla. Kauppojen ympäröimänä on kaikenlaista paikallisista käsitöistä pienempiin vaatekauppoihin ja hedelmäkauppoihin. Ja tietysti bodegat, joissa myydään kinkkua ja viiniä sekaisin.

Minä vaellan
On sunnuntai, herään auringonpaisteeseen ja melko voimakkaaseen aamutuuliin, joka puhaltaa Välimereltä. Ajattelen kaikkia rannikon ohi kulkevia purjehtijoita ja tajuan, miten yksinäiseltä siellä täytyy tuntua. Mietiskely riittää, sillä olen päättänyt lähteä kävelylle. En ehkä ensisijaisesti askeleiden perässä vaan siksi, että on sunnuntai.
Almunecarissa tämä tarkoittaa sitä, että suuntaat ystävien ja perheen kanssa San Cristobalin rannalle ja erityisesti Churreria San Cristobaliin. Sinne kokoonnutaan syömään churroja ja juomaan kahvia. Runsas annos churroja ja kahvia muutamalla eurolla maistuu hyvältä.

Sunnuntai on minun makuuni, sillä viikonloppu on ollut intensiivinen. Almunecarissa viikonloppu alkaa aina perjantaina, jolloin kaupungissa järjestetään markkinat, jotka löytyvät muutaman sadan metrin päästä kaupungin linja-autoasemalta. Tarjolla on kaikkea käsitöistä, vaatteista ja kengistä mausteisiin ja vihanneksiin. Kaikkien täällä vierailevien turistien ehdoton käyntikohde.

On vaikea kirjoittaa reilua raporttia Almunecarista, sillä lukijoilla on niin paljon tutkittavaa.
Etenkin kun otetaan huomioon, että se on lopulta enemmänkin kaupungin erinomaisuuden kronikka. Sanat, jotka mielestäni yritän saada perille, ovat aidon ja viehättävän kylän tai kaupungin monipuolisuus. En osaa päättää mitä se on. Luulen, että syy siihen, etten löydä oikeita sanoja, johtuu kaikesta siitä, mitä olen täällä kokenut. Uskomattoman jännittäviä tarinoita linnoituksesta, josta on nyt tullut museo, ja lauantai-illan sykettä jollakin vanhankaupungin aukiolla sekä klassisia Välimeren lomia rannoilla, joilla on runsaasti jäätelöä ja hedelmiä.
Koska en osaa päättää, mitä kirjoittaisin - ehdotan, että suunnittelet matkasi Almunecariin ja päätät itse, mitä arvostat eniten.

Neljä parasta tekemistä Almunecarissa
1. Vanhakaupunki
Vierailu vanhaan kaupunkiin, jossa linnoituskävelyn jälkeen voit käydä Bodega Francisco I:ssä. Tunne itsesi aidosti espanjalaiseksi, kun tilaat lasillisen Vino Tintoa ja muutaman viipaleen erinomaista Serrano-kinkkua.
2. Kävele rantakadulla ja käy Jeesuksen muistomerkillä.
Kävele jompaakumpaa rannoista pitkin. Seuraa erinomaista rantakatua, kunnes saavut "Jeesuksen ristille". Seuraa portaita ylös huipulle ja nauti uskomattomasta näköalasta.
3. Portaat ylös vanhassa kalastajakylässä
Siinä on paljon askelia, mutta ne kannattaa ottaa. Jos seisot niin, että meri on selkäsi takana, kävelet kohti vuoria ja Chinasol-hotelli on oikealla puolellasi. Vasemmalla puolella on kalastajakylä (kunnostetut valkoiset talot). Astu sisään alueelle ja esiin tulee uskomaton portaikko. Kiipeä ylös ja koe täysin espanjalainen asuinalue ja sinut palkitaan uskomattomalla näköalalla.
4. menu del dia
Ehkä ilmeisin vinkki. Hyödynnä tilaisuus rentoutumiseen. Nauti rannasta ja merestä. Mene sitten johonkin monista ravintoloista, jotka tarjoavat Menu del dia (päivän menu). Yleensä kolme ruokalajia tyypillistä espanjalaista ruokaa. Maksat täydestä menusta 12-16 euroa. Syö kaikessa rauhassa. Seurustele, rentoudu ja nauti todellisen Espanjan kokemuksesta.
