Uudet siirtolaiset

Olen aiemmin tehnyt paljon sukututkimusta, enimmäkseen muille 1700- ja 1800-luvun siirtolaisuudesta, ja minusta elämä ennen ja jälkeen on kiehtovaa, mutta usein olosuhteet eivät olleet paljon paremmat tuolle sukupolvelle.

Ihmisen ponnistelut ovat rajattomat.

Useimmiten olen niin onnellinen ja kiitollinen leveysasteistamme ja maantieteestämme, että minun olisi vaikea selviytyä ilman vuodenaikojen vaihtelua, mutta erilainen sää, erilainen kulttuuri ja ympäristö ovat vetovoimatekijöitä ja haasteita, ja on täysin mahdollista, että liitymme aikamme maastamuuttajiin, mutta emme juuri nyt.

Yhä useammat meistä muuttavat pois!

No... voisin varmaan kuvitella muuttavani ulkomaille. Jos uskaltaisin 😉 .

meillä oli juuri tällainen keskustelu eilen illalla, siitä, että muuttaisimme pariksi vuodeksi ulkomaille ja työskentelisimme, kävisimme koulua jne. jne. jossakin muualla kuin tässä maassa. Meillä on hieman eriävät mielipiteet, minä haluaisin elää normaalia elämää täällä kotona turvallisuudessa (kyllä, turvallisuusnarkkari) kun taas mies voisi kuvitella ulkomaille.

No, olen muuttanut pari kertaa, tai pikemminkin jatkanut muuttoa eri paikkoihin. Englantiin on erittäin helppo muuttaa Ruotsin passilla (lukuunottamatta kansalliseen vakuutusnumeroon liittyvää paperityötä). Australiaan on vaikeampaa viisumien ja työpaikkojen kanssa, mutta kaikki on mahdollista, jos haluaa. Minä muutin lähinnä seikkailun, sosiaalisten suhteiden ja kulttuurin vuoksi. Ruotsi on hyvä, mutta ei ehkä aina niin hyvä kuin ruotsalaiset usein toitottavat. Olin esimerkiksi täysin järkyttynyt siitä, että Englannissa terveydenhuolto on melkein samaa tasoa kuin Ruotsissa ja että se on myös ilmaista. Vaikka heillä on 60 miljoonaa asukasta. Mutta aina on hyviä ja huonoja puolia.

Sulkumerkkinä totean, että mielestäni on epätavallista, että "tavalliset ihmiset" (ja tarkoitan ylimmän johtotason alapuolella olevia henkilöitä) lähtevät ulkomaille pääasiassa työn perässä. Erilaisten tutkintojen tunnustaminen muissa maissa on edelleen vaikeaa, ja vaikka ruotsalaisilla olisi hyvä maine, on jostain saatava jalka oven väliin, jotta voi edes saada ensimmäisen työpaikan ulkomailla. Se on hyvin pitkälti ansa 22 ja olen kuullut monia tarinoita siitä...

Ulkomaille muuttaminen on asia, jota jokaisen pitäisi kokeilla. On elämän rikkaus asua jossakin maassa "oikeasti" muutaman vuoden ajan. Siinä oppii paljon ja tajuaa, että me ruotsalaiset emme ole kaikissa tilanteissa parhaita, kuten monet luulevat. Muista perinteistä ja muista ihmisistä oppiminen on erittäin hyödyllistä. Useimpiin asioihin saa yhtäkkiä aivan toisenlaisen näkemyksen. Olemme niin kiitollisia siitä, että saimme kokeilla sitä usean vuoden ajan. Tartu tilaisuuteen, jos sitä tarjotaan! Näin sanovat ne meistä, jotka ovat tehneet sen. Onnea teille! 3 M