Haaveiletko siitä, että voisit kokea Afrikan mantereen ja olla samalla kotona Ruotsissa? Vai puuttuuko sinulta täydellinen luettavaa Afrikan matkaa varten? Matkusta Afrikkaan kirjojen maailmassa! Esittelemme 9 kaunokirjallista kirjaa, jotka vievät sinut 9 eri Afrikan maahan. Onko sinulla muita ehdotuksia Afrikkaan sijoittuvista kaunokirjallisista kirjoista tai muistelmista?
Twiittaa
Jaa
Jaa
Pin
Jaa
JaaInnehållsförteckning
Egypti: Yacoubianin talo kirjoittanut Alaa Al-Aswany
Yacoubian's House vie sinut Kairon sydämeen, jossa on 1930-luvulla rakennettu eurooppalaistyylinen talo. Silloin täällä asui miljonäärejä ja ministereitä. Nyt se on autuaallinen sekoitus ihmisiä.
Hienoissa asunnoissa asuvat homo päätoimittaja ja korruptoitunut rikas mies, joka taivuttaa Koraania tyydyttääkseen halunsa. Katolla sijaitsevissa vajoissa asuvat köyhä nainen, joka oppii tulemaan toimeen miesten halujen hallitsemassa yhteiskunnassa, ja portinvartijan poika, joka haluaa poliisiksi mutta jolta evätään pääsy ja joka kääntyy uskonnolliseen fundamentalismiin. Seksiä, valtaa ja uskontoa megadoosissa!
Etiopia: 438 päivää kirjoittaneet Johan Perssons ja Martin Schibbye
438 päivää on Johan Perssonin ja Martin Shibbyen kertomus siitä, kuinka heitä pidettiin Etiopian vankilassa heidän mentyään Ogadeniin raportoimaan Lundin Oilista. Se on ennen kaikkea jännittävä kertomus Johanin ja Martinin ahdistavista seikkailuista, joihin kuuluu pitkiä vaelluksia ilman ruokaa tai vettä, ampumahaavoja, näyteltyjä teloituksia ja vankeutta kylmässä ja likaisessa vankilassa.
Samalla se on tietenkin tarina, joka kertoo paljon muustakin. Mitä toimittajat voivat ja mitä heidän pitäisi tehdä? Maailman pitäisi tietenkin saada raportteja myös sellaisista paikoista, joihin toimittajat eivät ole tervetulleita, sillä muuten suljemme silmämme monilta rikoksilta ja ihmiskuolemilta. Mutta tarkoittaako se, että muiden maiden lakeja voi rikkoa? Ja jos näin on, millaisia riskejä toimittajan pitäisi olla valmis ottamaan?
Kenia: Valkoinen Masai Corinne Hoffman
The White Masai on sveitsiläisen liikenainen Corinne Hoffmanin omakohtainen rakkaustarina, joka sijoittuu Keniaan. Hän lähtee poikaystävänsä kanssa lomalle Keniaan, mutta rakastuu pian kauniiseen maasai-soturiin Lketingaan.
Neljän dramaattisen vuoden ajan hän asuu masaiden kanssa Afrikan maaseudulla, jossa hänestä tulee myös nuoren tyttären äiti. Ei voi olla ajattelematta, että Corinne on sokeassa rakkaussuhteessaan naiivi, mutta siitä huolimatta kirja antaa mielenkiintoisen kuvan maasain erilaisesta elämästä. Valmistaudu kulttuurien yhteentörmäykseen!
Libya: Kukaan maailmassa kirjoittanut Hisham Matar
Hisham Matar vie lukijan kirjassaan "Nobody in the World" maahan, jonne mikään muu kirja ei ole minua aiemmin vienyt: Libyaan. Suleiman kasvaa Tripolissa 1970-luvulla Gaddafin hallinnon aikana. Se on totalitaarinen valtio, jossa naapurisi voi olla "antenni".
Vallankumouskomitean autot poimivat kansalaisia, joiden epäillään uhmanneen hallintoa, ja heitä kuulustellaan, hakataan (tai teloitetaan) television parhaaseen katseluaikaan. Tarina kerrotaan yhdeksänvuotiaan Suleimanin näkökulmasta, ja kieli on ajoittain runollista. Kannattaa lukea!
Marokko: Vanki aavikolla Malika Oufkir
"Prisoner of the Desert" vie sinut aluksi käsittämättömän ylelliseen maailmaan. Malika Oufkir kasvaa kuninkaan palatsissa ja elää teini-ikäisenä jetset-elämää, jossa juhlitaan kutsuttujen Hollywood-tähtien kanssa. Kun hänen isänsä osallistuu kuningasta vastaan suunnattuun vallankaappaukseen ja tapetaan, ylellinen elämä palatsissa vaihtuu 20 vuoden maanalaiseen vankeuteen.
Malika selviytyy äitinsä ja viiden sisaruksensa kanssa kahden vuosikymmenen ajan nälästä, sairauksista ja täydellisestä eristyksestä. Mutta lopulta he alkavat kaivaa tunnelia omin käsin... Yksi kiehtovimmista tarinoista, joita olen koskaan lukenut!
Nigeria: Americanah kirjoittanut Chimamanda Ngozi Adiche
Kirja "Americanah" alkaa siitä, kun Ifemelu ja Obinze tapaavat nuorina Nigeriassa. Obinze haaveilee jatkuvasti Amerikasta, mutta juuri Ifemelu onnistuu pääsemään sinne ja luomaan itselleen elämän, ennen kuin palaa Nigeriaan paljon myöhemmin ja tapaa Obinzen uudelleen.
Tämä ei ole romanssiromaani, vaan kirja kulttuurien yhteentörmäyksistä, rodusta ja siitä, miten valkoiset ihmiset katsovat mustia ihmisiä. Joskus kirja on mielestäni tarpeettoman pitkä, mutta monesti se toimii todellisena silmiä avaavana kirjana. Mielenkiintoista luettavaa, jota en kadu!
Somalia: Kukka Afrikan aavikolla Waris Dirie
Kukka Afrikan autiomaassa on epätodennäköinen tarina köyhästä somalialaisesta nomaditytöstä, josta tulee supermalli. Hänen vanhempansa elävät yksinkertaista ja perinteistä elämää muslimien arvojen mukaisesti, ja tytär paimentaa päivisin vuohia.
Ensimmäinen traumaattinen tapahtuma on ympärileikkaus, ja kun hänet naitetaan 12-vuotiaana kuusikymppisen miehen kanssa, hän pakenee pääkaupunkiin Mogadishuun. Epätodennäköinen matka Lontooseen ja elämä supermallina jatkuu.
Sudan: Slaavilainen Mende Nazer
"Slave" on Mende Nazerin kertomus hänen rankasta kasvatuksestaan. Mende kasvaa Sudanissa, ja 12-vuotiaana hänet myydään orjaksi varakkaaseen arabiperheeseen Khartumissa. Tarina olisi voinut päättyä tähän, kuten monilla muillakin Menden tilanteessa olevilla tytöillä, mutta sen sijaan hänet myydään orjaksi Sudanin suurlähettiläälle Lontooseen.
Elämä Lontoossa ei ole missään nimessä parempaa, ja sorto on ehkä ankarampaa kuin koskaan. Lopulta Mende saa kuitenkin yhteyden muihin sudanilaisiin, jotka auttavat häntä pääsemään irti vuosia kestäneestä vankeudesta...
Etelä-Afrikka: Akaatti Marlene van Niekerk
Agaat sijoittuu Etelä-Afrikkaan, juuri apartheid-järjestelmän kaatumisen jälkeen. Valkoisen maanviljelijän vaimo Milla de Wet on halvaantunut ja täysin mustan Agaatin armoilla. Huomaamme nopeasti, että näiden kahden naisen välillä on lataus, ja koko asia selittyy vähitellen.
De Wet -perhe pelasti Agaatin viisivuotiaana, ja hänet melkein otettiin perheen omaksi lapseksi, mutta kun Milla sai vihdoin oman pojan, asiat muuttuivat täysin. Tarina, joka tapahtuu pienessä mittakaavassa, mutta käsittelee samalla koko Etelä-Afrikan tilannetta.
Saatat myös pitää:
Suomi 
Svenska 
Deutsch 
English (UK) 
Polski
Maria says:
Olen sekä lukenut että nähnyt Valkoinen Massai (ensimmäinen kirja) elokuvana, ja olen lukenut myös kirjan Orja. Molemmat ovat niin hyviä ja olen lukenut ne useammin kuin kerran. Kukka Afrikan autiomaassa olen nähnyt vain elokuvana.
vastaus: Aha, ok 🙂 Olen kuullut, että joillakin ohjelmilla/nimikkeillä on eri nimet Ruotsissa ja Suomessa, siksi en uskaltanut olettaa, että tällä ohjelmalla on sama nimi Ruotsissa... 😉.
Esseet ovat ainakin minun korvissani (ja varmaan monen muunkin suomalaisen korvissa) hieman lyhyempiä tekstejä, jotka voivat liittyä yksittäiseen kurssiin. Se, kuinka pitkä essee saa olla, ei tosin ole minulle oikein selvinnyt... 😛 Meilläkin kirjoitetaan kandidaattitasolla tutkielma 🙂 Siksi kuulostaa mielestäni vähän oudolta sanoa, että maisteritasolla kirjoitetaan essee, joka voi olla jopa noin 100 sivua... 😉 Mielenkiintoista näillä eroilla 🙂 En tosin tiedä, kuinka pitkiä teidän tutkielmat yleensä ovat, täällä se on noin 25-35 sivua kandidaattitasolla ja noin 70-90 sivua maisteritasolla, että se on yleistä. Vaihtelee vähän eri oppiaineiden välillä.
07 helmikuu 2016 - 11:53
Steve says:
Tapa lähestyä vierasta maanosaa. Olen nähnyt elokuvan "The White Masai".
07 helmikuu 2016 - 11:42
admin says:
Steve, kyllä vai ei? Mielestäni fiktio voi olla fantastinen tapa matkustaa sekä ajassa että avaruudessa.
Maria, kiva, että sinäkin pidit näistä kirjoista! SV: Se on luultavasti vain kielellinen ero. Luulen, että Ruotsissa tutkielmien pituus vaihtelee suuresti eri oppiaineiden välillä, eli luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääketieteen jne. välillä. Siellä on hieman erilaiset perinteet. Ennen sitä kutsuttiin kandidaattitasolla C-opinnäytetyöksi ja maisteritasolla D-opinnäytetyöksi, mutta nykyään sitä kutsutaan yleensä opinnäytetyöksi. Tietääkseni väitöskirjaa kutsutaan väitöskirjaksi vasta, kun siitä tehdään tohtorin tutkinto. Mutta kyse on luultavasti vain kielellisistä eroista (ja ehkä täälläkin on joitakin eroja oppiaineiden välillä). Olen eniten perehtynyt lääketieteeseen ja terveysalan aiheisiin).
07 helmikuu 2016 - 12:55
Ditte says:
Kiitos hyvistä vinkeistä! Ja kirjojen maailmassa matkustaminen on myös hyvä matka monta kertaa.
Joitakin kirjoja olen lukenut; "Yacoubianin talo", "438 päivää"," "Kukka Afrikan aavikolla" ja "Vanki aavikolla" ja joitakin en ole lukenut, mutta tuntuu, että haluaisin lukea niitä lisää ja aloittaa "Orja", "Agaat" ja "Ei ketään maailmassa".
Afrikka on minulle melko tutkimaton, lukuun ottamatta Pohjois-Afrikkaa, ja toivon, että pääsen Etelä-Afrikkaan ja käyn siellä kiertomatkalla.
Se jää nähtäväksi ja suunnitelluksi...
07 helmikuu 2016 - 12:56
Geddfish says:
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Olen lukenut "Kukka Afrikan autiomaassa", "Aavikon vanki", "Valkoinen masai" ja sitä seuranneen kirjan kauan sitten. Ja nyt saattaisin saada mielihalun lukea lisää mainitsemiasi kirjoja.
07 helmikuu 2016 - 13:17
admin says:
Ditte, Afrikka on kokonainen maanosa, jossa on monia maita, joista sinulla (minulla!) on vain vähän tietoa. Kirjat ovat mielenkiintoinen tapa matkustaa, mutta haluaisin myös nähdä enemmän paikkoja, kuten Namibian. Maat, joissa olemme käyneet Afrikassa, ovat Egypti, Marokko, Kenia ja Tansania mukaan lukien Sansibar.
Geddfish, useat näistä kirjoista ovat muutaman vuoden vanhoja! Joitakin niistä voi siksi olla myös hieman vaikea saada käsiinsä, mutta useita niistä on edelleen saatavilla esimerkiksi Adlibriksestä.
07 helmikuu 2016 - 13:55
Ama de casa says:
Ajattelin heti valkoisia masaita. Äärimmäisen kiehtovaa "valita" elää niin länsimaalaisena.
07 helmikuu 2016 - 18:29
Ama de casa says:
sv: Haha! Miten sinulta on voinut jäädä huomaamatta käsite siitä, miten Schlagern päätetään? 🙂
Kilpailussa on neljä kierrosta, joista kaksi kappaletta pääsee suoraan finaaliin ja kaksi "toiseen mahdollisuuteen". Tämä kilpailu antaa kahdelle muulle (jo pois äänestetyistä) paikan finaaliin. Sitten tulee finaali päälle. Yhteensä 6 ohjelmaa ennen kuin Ruotsin osuus Storschlagerniin valitaan. Anders kärsii paljon tähän aikaan vuodesta... 😀.
07 helmikuu 2016 - 18:33
admin says:
Ama de casa, kyllä todella kiehtovaa! Kyllä, miten olisin voinut jättää sen väliin...? No, sitä voi ihmetellä.... Mutta nyt olen sitäkin viisaampi! Kiitos 🙂
Travelmania, oi miten ihanaa päästä Etelä-Afrikkaan! Jännittävää ja mielenkiintoista! Olen iloinen, että mainitsit Ladies' Detective Agencyn, en tiennyt, että se sijoittuu Botswanaan!
BP, oi tässä tulee taas yksi vinkki naisten etsivätoimistosta! En ole lukenut sitä enkä tiennyt, että se sijoittuu Botswanaan! Kiva saada kirja, joka on ehkä enemmänkin piristävä kuin masentava. Useat kirjavinkkini käsittelevät melko raskaita aiheita. Totta kai tältä mantereelta löytyy paljon positiivista ja kivaa myös, mutta monesti kirjat kirjoitetaan asioista, jotka ovat dramaattisia ja mullistavia...
07 helmikuu 2016 - 19:31
Johnny Friskilä says:
Vau, miten paljon oletkaan lukenut!!!! 🙂
Ennen kuin matkustin Algeriaan pari vuotta sitten, luin Anouar Benmalekin "Algerian rakastavaiset" - erittäin hyvän kirjan, jossa sekoittuvat 1940-luvun siirtomaakysymykset ja 1990-luvun sisällissota sekä käsitellään rakkautta eri tasoilla ja kahden kulttuurin kohtaamista.
Kannattaa lukea, vaikka Algeria ei olisikaan matkasuunnitelmissasi.
07 helmikuu 2016 - 19:32
Travelmania says:
Hei, se on hieno tapa lähestyä maata kirjallisuuden kautta.
Ehkä minun pitäisi ottaa kirjavinkkisi huomioon, sillä olemme lähdössä Etelä-Afrikkaan pian(=).
Rentoudun mielelläni Botswanaan sijoittuvan Naisten etsivätoimiston parissa. Kuten sanoit, Afrikan mantereella on paljon tutkittavaa. Toivelistan kärjessä on tällä hetkellä Mosambik.
07 helmikuu 2016 - 18:38
BP says:
Olen lukenut 438 päivää ja pidin sitä todella hyvänä. Olen nähnyt Valkoinen Massai -elokuvan. Kirjasarja, jota kaipaan ja voin suositella on Alexander McCall Smithin "The Ladies' Detective Agency", joka sijoittuu Botswanaan. Tuo sarja on huumoripitoisempi eikä niin "masentava".
Mutta on selvää, että kirjat ovat loistava johdatus maihin, joissa et ole koskaan käynyt ja joissa et todennäköisesti tule käymään.
07 helmikuu 2016 - 18:58
Kors och Tvärs says:
Luettuani joitakin edellä mainituista kirjoista en voi sanoa, että haluaisin palata Afrikkaan. Se, mitä olen siellä tähän mennessä nähnyt ja tehnyt, riittää. On niin paljon muita paikkoja, joissa voi vierailla.....
07 helmikuu 2016 - 20:01
admin says:
Johnny Friskilä, kiitos vinkistä! Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta!
Vau, onko teillä huonoja kokemuksia jostain Afrikan kohteista, joissa olette käyneet? Missä olette käyneet? Olen samaa mieltä siitä, että joissakin kirjoissa on hyvin rankkoja tarinoita. Se ei tietenkään ole koko kuva Afrikasta, mutta usein ihmiset valitsevat kirjoissaan voimakkaita ja järkyttäviä tapahtumia.
07 helmikuu 2016 - 20:29
Marianne - Glimt av verden says:
Paljon jännittäviä kirjavinkkejä! Minulla on erityinen suhde Sierra Leoneen asuttuani siellä lähes 1 1/2 kuukautta, ja siksi suosittelen Ishmael Beahin kirjaa "A better day tomorrow". Sen nimi ruotsiksi taitaa olla "Lång väg hem". Kirja kertoo siitä, miten Ishmaelista tuli lapsisotilas, ja hänen tiensä takaisin normaaliin elämään. Vaikka kirja on monella tapaa synkkä, se osoittaa myös, ettei koskaan pidä luopua toivosta, että asiat voivat muuttua.
08 helmikuu 2016 - 1:26
Fantasiresor says:
Mikä loistava idea! Minulla on epämääräinen suunnitelma pakata laukku täyteen kirjoja ja lähteä Gotlantiin lukemaan pariksi päiväksi. Tämä lista sopii siihen täydellisesti. Kiitos paljon 🙂 .
10 helmikuu 2016 - 10:42
admin says:
Marianne, tuo kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta! Kiitos kirjavinkistä!
Fantasiamatkailu, kiva että pidät ajatuksesta! Rakastan lukemista (kun minulla on aikaa ja rauhaa siihen) ja Gotlannin-suunnitelmasi kuulostaa kodikkaalta! 🙂
10 helmikuu 2016 - 12:20