Miksi juhannusta vietetään? - perinteet ja rituaalit

Miksi juhannusta vietetään? Koska juhannus lähestyy kovaa vauhtia, käytämme tilaisuutta hyväksenne ja tutkimme juhannukseen liittyviä perinteitä ja rituaaleja.

Päivitetty 2021

Miksi juhannusta vietetään?

On todennäköistä, että kesäpäivänseisausta vietettiin jollakin tavalla jo esikristillisenä aikana, ja juhannusjuhlat mainitaan islantilaisissa saagoissa, mutta juhlien toteuttamistavasta ei tiedetä mitään.

Tiedetään kuitenkin, että kirkko alkoi viettää Johannes Kastajan päivää 24. kesäkuuta 3. vuosisadalla. Juhlapäivä levisi Välimeren maailmasta Pohjois-Eurooppaan, ja useilla muilla kielillä sille annettiin Johannes Kastajasta kertova nimi (tanskaksi Sankt Hans aften ja suomeksi Juhannus), mutta Ruotsissa pitäydytään juhannusnimessä.

Ruotsin kirkko ponnisteli saadakseen ihmiset siirtymään joskus riehakkaasta tanssimisesta ja häpeilemättömästä laulamisesta uskonnollisempaan juhlaan, mutta se onnistui siinä paljon huonommin kuin joulu.

Milloin vietätte juhannusta?

Juhannusta vietetään lähellä kesäpäivänseisausta, ja Ruotsissa juhannusaatto ajoittuu 19.-25. kesäkuuta. Tänä vuonna (2021) juhlitaan perjantaina 25. kesäkuuta.

Johannes Kastajan päivä on kristillinen juhlapäivä, jota on perinteisesti vietetty 24. kesäkuuta, mutta Ruotsissa se on siirretty juhannuksen jälkeiseen sunnuntaihin (21.-27. kesäkuuta).

Juhannuspäivän perinteet ja rituaalit

Juhannusperinteet ja -rituaalit ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteisesti juhlapäivä on liittynyt juhannusyötä koskeviin maagisiin uskomuksiin, ja se on ollut myös ihmisten seurustelun ja juhlimisen aikaa, mieluiten luonnossa tai maaseudulla. Tässä on yhdeksän perinnettä, jotka voidaan yhdistää juhannusviikonloppuun.

1. juhannustolppa

Juhannustolppa on todennäköisesti peräisin Saksasta keskiajalla. Ristipylväillä ja seppeleillä varustetut pylväät ilmestyivät ensimmäisen kerran hienoille maatiloille 1800-luvun alkupuolella. Tolppa on toisinaan yhdistetty joko fallossymboliin tai uskontoon, mutta kummastakaan ei ole tieteellistä näyttöä. Syy siihen, miksi pylvästä kutsutaan joskus "toukokuun pylvääksi", on se, että "maja" tarkoittaa koristelua tai lehtiä, eikä sillä ole mitään tekemistä toukokuun kanssa.

2. Tanssi ja pelit

Juhannustangon ympärillä tanssiminen on perinne, joka juontaa juurensa 1800-luvulle. Nykyään myös monet muut juhannusleikit ovat yleisiä.

3. Pienet sammakot

Little Frogs -laulu on luultavasti peräisin laulusta, jota brittisotilaat lauloivat ranskalaisista vihollisistaan Napoleonin sotien aikana. Ainakin jos uskomme Pohjoismainen museo. Jos joku uskoisi sen sijaan Kieli- ja kansanperinteen tutkimuslaitos Små grodorna loi Nääsin käsityökoulussa, jossa vuosisadan vaihteessa järjestettiin laululeikki- ja tanssikursseja.

4. Seitsemän kukkatyyppiä

Ruotsalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa juhannusyö liittyi taikuuteen ja yliluonnollisiin voimiin. Yön taikaa yritettiin käyttää eri tavoin tulevaisuuden ennustamiseen. Numero seitsemän on maaginen, ja hyppäämällä seitsemän aitaa saattoi saada hyvän terveyden tai hyvän sadon. Asettamalla seitsemän erilaista kukkaa tyynyn alle saattoi nähdä unta siitä, kenet aikoi naida.

5. Midsommarkransen

Lehdet ja kukat ovat juhannuksena tärkeitä, ja ihmiset haluavat koristella kaiken mahdollisen, joten ei ehkä ole yllättävää, että ihmiset haluavat koristella päänsä seppeleellä. Joidenkin lähteiden, muun muassa svt:n, mukaan ennen vanhaan kuivuneen juhannusseppeleen saattoi säästää ja laittaa joulunviettoon. Näin saataisiin talvella energiaa taianomaisesta juhannuksesta.

6. Juhliminen maaseudulla

Kun Ruotsi teollistui viime vuosisadan vaihteessa, monet ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Ihmisillä oli enemmän rahaa liikkua, ja lomailusta maaseudulla tuli suosittua. Juhannusta juhlittiin tavallisesti maalaissukulaisten kanssa maaseudulla. Niille, joilla ei ollut varaa matkustaa maaseudulle, juhannusjuhlia järjestettiin myös maalla. Skansen ja kaupungin eri puistoissa.

7. Juhannustuli

Juhannustulen sytyttäminen ja liekkien ympärillä tanssiminen on vanha juhannustapa, joka oli yleinen keskiajalta 1800-luvun lopulle asti. Tanskassa, Norjassa ja Suomessa on edelleen tapana sytyttää tuli juhannuksena. Mutta ehkä juhannustuli sytytetään myös Ruotsissa?

8. Silliä, uusia perunoita ja mansikoita.

Juhannuksena on aina tarjottu jonkinlaista juhlaruokaa, mutta silliä, uusia perunoita ja mansikoita sisältävä perinne ei ole erityisen vanha. Silakan syömisellä on Ruotsissa pitkä historia, mutta sen laittaminen suolakurkkuihin sokerin kanssa yleistyi vasta 1900-luvulla. Tuoreet perunat olivat 1900-luvun alussa rikkaiden ihmisten ylellisyyttä, kun taas "tavallisille ihmisille" oli suurta tuhlausta syödä peruna ennen kuin se kasvoi isoksi.

Mansikat ovat vielä uudempi perinne, ja niitä alettiin viljellä pelloilla vasta 1900-luvun puolivälissä. Mitä ihmiset söivät silloin? No, luultavasti kalaa, lihaa, sianlihaa, valkoista puuroa (vehnäjauhoista, ohra- tai riisirouheesta valmistettu puuro, joka on keitetty maidon kanssa) ja filbunkea.

9. Olut ja maustetut väkevät alkoholijuomat

SVT:n vuonna 2017 julkaistun artikkelin mukaan juhannusta edeltävänä päivänä Systembolagetissa asioivien määrä kolminkertaistuu tavalliseen torstaihin verrattuna. Tuoteryhmä, jossa prosentuaalinen kasvu on suurin, on maustetut väkevät alkoholijuomat. Myös vaalean lagerin ostaminen juhannusviikonloppua varten on suosittua.

Voitko kertoa meille muista juhannukseen liittyvistä perinteistä tai rituaaleista? Miten itse juhlitaan?