Ruotsalaiset ja internet - uusi raportti ja ajatuksemme siitä

Ruotsin Internet-säätiö julkaisi hiljattain vuoden 2022 version raportista "Ruotsalaiset ja Internet". Tämä raportti on aina kiinnostava meille, jotka työskentelemme digilehden ja sosiaalisen median parissa. Esittelemme joitakin otteita raportista sekä ajatuksiamme siitä.

Kuinka moni käyttää internetiä?

Ensinnäkin kertomus (jonka voitte lukea kokonaisuudessaan täällä) luvut siitä, kuinka moni 16 vuotta täyttäneestä väestöstä käyttää internetiä. Tämä on hyvin suuri osa väestöstä, mutta se ei ole kaikki. Tässä yhteydessä on aiheellista pohtia niiden henkilöiden digitaalista syrjäytymistä, jotka eivät voi lukea uutisia, varata lääkäriaikoja, järjestää matkoja ja kuljetuksia tai olla yhteydessä viranomaisiin verkossa.

• 94 % väestöstä käyttää internetiä.
• 8 eläkeläistä 10:stä käyttää internetiä

Miten käytämme internetiä?

Raportissa kerrotaan myös, miten käytämme internetiä. On muun muassa selvää, että sähköisen tunnistamisen - erityisesti pankkitunnisteiden - käyttö on lisääntynyt, mikä on myönteistä kehitystä. Emme itse käytä pankkitunnisteita päivittäin (kuten monet ilmeisesti tekevät), mutta ilman niitä meillä olisi suuria ongelmia.

Sähköisen tunnistamisen käyttö

• 9 kymmenestä käyttää sähköistä tunnistamista
• 7 kymmenestä käyttää mobiilipankkitunnusta päivittäin
• 3 eläkeläistä 10:stä ei ole käyttänyt pankkitunnusta

Digitaalisten terveyspalvelujen käyttö

• 83 % on käyttänyt sähköisiä terveyspalveluja viimeisen vuoden aikana.
• 1 neljästä on käynyt lääkärissä digitaalisesti viimeisen vuoden aikana.

Digitaalisten matkapalvelujen käyttö

• 57 % käyttää sähköisiä palveluja julkisilla liikennevälineillä matkustamiseen.
• 50 % on matkustanut matkapuhelimessa olevalla digitaalisella lipulla.
• Yli kuusi kymmenestä on maksanut pysäköinnistä sovelluksella.

Mikä rajoittaa internetin käyttöä?

Raportin mukaan eri ikäryhmissä on eroja siinä, mikä rajoittaa teknologian käyttöä.

Turvattomuus rajoittaa puolta

Puolet internetin käyttäjistä välttää tiettyjen asioiden tekemistä verkossa turvattomuuden vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi pelko keskustella tuntemattomien ihmisten kanssa, pelko sähköisen kaupankäynnin petoksista ja huoli siitä, ettei tiedä, mitkä uutiset ovat totta ja mitkä eivät.

Teknologia rajoittaa eläkeläisiä

Vanhempaa käyttäjäryhmää rajoittaa lähinnä teknologia. Heillä voi olla esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää pilvitallennusta, virheilmoituksia ja teknisiä termejä. 1920- ja 1930-luvuilla syntyneet kokevat myös hieman muita todennäköisemmin, että kustannukset voivat olla rajoittava tekijä, kuten se, ettei heillä ole varaa älypuhelimeen.

Nuoremmat käyttäjät haluavat suojella yksityisyyttään

Nuorempi puolisko väestöstä on muita huolestuneempi yksityisyytensä suojaamisesta verkossa. Esimerkiksi yli puolet klikkaa sijaintitietonsa pois matkapuhelimestaan. Nuoremmat ihmiset myös poistavat todennäköisemmin evästeet käytöstä verkkosivustoilla, joilla he vierailevat.

Miehet jättävät sosiaalisen median todennäköisemmin käyttämättä.

Miehet (23 %) pidättäytyvät huomattavasti todennäköisemmin kokonaan sosiaalisen median käytöstä kuin naiset (13 %). Naiset pidättäytyvät kuitenkin miehiä todennäköisemmin ilmaisemasta mielipiteitään sosiaalisessa mediassa.

Miten teemme ostoksia verkossa?

Sähköisestä kaupankäynnistä on tullut normi suurelle osalle väestöä, ja ehkä se sai lisäpotkua pandemian aikana, kun ihmiset eivät halunneet olla liian suuressa tungoksessa.

• 85 % väestöstä on tehnyt verkko-ostoksia viimeisen vuoden aikana.
• Kolme kymmenestä 1920- ja 1930-luvuilla syntyneestä on tehnyt tänä vuonna verkko-ostoksia.
• Vaatteet ja lahjat ovat suosituimpia verkkokaupasta ostettavia kohteita

Kuinka moni joutuu verkkopetosten uhreiksi?

Mutta eikö sinun pitäisi olla huolissasi siitä, että teet liiketoimintaa verkossa? Raportin mukaan monet ihmiset kärsivät verkkopetoksista, mutta ne näyttävät liittyvän lähinnä huijaussähköposteihin ja tekstiviesteihin.

Voimme itse kertoa, että saimme tällaisen tekstiviestin viime syksynä. Se oli niin asiallinen, että menimme siihen lankaan (odotimme pakettia ja tekstiviesti näytti tulevan paketin tarjoajalta), mutta tajusimme virheen pian sen jälkeen ja suljimme korttimme ennen kuin mitään tapahtui.

• Kuusi kymmenestä internetin käyttäjästä on joutunut verkkopetoksen uhriksi viime vuoden aikana.
• Yleisin huijaus on huijaussähköposti tai tekstiviesti.
• 2 % internetin käyttäjistä on altistunut verkkouhille.

Miten käytämme sosiaalista mediaa?

Jopa 84 prosenttia internetin käyttäjistä käyttää sosiaalista mediaa. Sekä naiset että miehet käyttävät sosiaalista mediaa, mutta eroja on jonkin verran. Miehet käyttävät todennäköisemmin Youtubea, Twitteriä, Redditiä ja Twitchiä. Naiset käyttävät todennäköisemmin Instagramia ja Pinterestiä. Naiset myös julkaisevat todennäköisemmin omaa materiaalia.

• YouTube on kaikkien sukupolvien käytössä, vaikka se onkin suosituin nuorempien keskuudessa. Tarkoituksena on usein katsella viihdettä, kuunnella musiikkia tai katsoa opetusfilmejä. Käyttö on hieman vähentynyt.
• Facebook käyttää yli puolet internetin käyttäjistä. 1980-luvulla tai sitä aiemmin syntyneiden keskuudessa Facebook on yleisin päivittäin käytetty foorumi. Monet käyttävät Facebookia toivottaakseen ihmisille hyvää syntymäpäivää tai osallistuakseen ryhmiin.
• Instagram on kaikkien sukupolvien käyttämä, ja erityisen suosittu se on 80-, 90- ja 00-luvuilla syntyneiden keskuudessa. He katsovat viestejä ja tarinoita ja julkaisevat omaa materiaalia.
• LinkedIn käytetään pääasiassa 32-62-vuotiaiden keskuudessa, ja sitä käyttävät erityisen paljon ammattilaiset. Suurin osa ihmisistä lukee syötteen viestejä, ja noin kolme kymmenestä mainostaa ammatillista itseään.
• Snapchat, Tiktok ja Roblox käyttävät pääasiassa nuoremmat sukupolvet. Snapchatia käytetään tuttujen ihmisten kanssa snäppäilyyn ja TikTokia videoiden katseluun.

Raportissa ei ole suuria yllätyksiä, ja näyttää siltä, että sosiaalisen median käyttö on pysynyt suhteellisen muuttumattomana.

Mikä on suhteesi internetiin?

Mikä on suhteesi internetiin? Käytätkö sähköistä tunnistamista, digitaalisia terveyspalveluja tai digitaalisia matkapalveluja? Ajatteletko yksityisyyttäsi? Teetkö ostoksia verkossa? Käytätkö sosiaalista mediaa?

Tämän artikkelin kuvat ovat Pixabayn kuvapankista.