Kotiinpaluu pitkän matkan jälkeen: työ ja arki

Asuminen asuntoveneessä on aivan täydellistä, ja se tuo tietysti vapauden tunteen, vaikka et voikaan lähteä laiturilta suoraan veneellä. Mutta se ei kuitenkaan ole rajoittunutta. Töitä tulee, mutta pitää arvostaa myös muita asioita kuin työtä.
Päätin lopettaa työnteon ja nostaa työeläkkeen 61-vuotiaana, enkä ole koskaan katunut sitä. Myönnettäköön, että työskentelin sen jälkeen jonkin verran Tukholmassa, Thaimaassa ja Pekingissä, ja se sopi minulle hyvin.
Mielestäni elämässä on tärkeää, että työ ei vie kaikkea energiaa ja että aikaa jää myös muulle. Usein kyse on taloudellisesta priorisoinnista, ja koska tyttäremme syntyivät vuonna 1981, maailmanmatkailu on aina ollut etusijalla moniin muihin aineellisiin asioihin nähden (olemme kuitenkin asuneet omassa talossa, mutta ostamatta joka vuosi uusia huonekaluja ja uutta autoa).
Prioriteettilistani kärjessä on olla terve ja tehdä sitä, mitä haluan tehdä, silloin kun haluan, ja toivon voivani matkustaa enemmän. Ja tietysti viettää aikaa lastenlasteni kanssa.

Jopa 12 kuukauden loman jälkeen täällä kotona on vielä yksi arkipäivä edessä. Erilainen arki ehkä, mutta silti lomaympäristössä ottaen huomioon, että asut veneessä ja näköalalla, joka voisi löytyä mistä tahansa lomaparatiisista. No, lämpötilaa lukuunottamatta sitten;-)

Mielestäni olit rohkea, kun jätit palvelun väliin unelmiesi matkan vuoksi. Itse asiassa olisin tehnyt samoin!

Elät vain kerran. Raha ei todellakaan ole kaikki kaikessa. MUTTA siitä "ylellisyydestä", jota minulla on ollut ja onneksi on jäljellä, en halua päästä eroon, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Työmme kesti sen ajan, jonka anteliaat työnantajamme antoivat. Ja me rakastimme työtämme. MUTTA kuoliaaksi raataminen ei ole hyvä ajatus. MUTTA jos rakastat työtäsi, kuten minä/me teimme, jatkat niin kauan kuin nautit siitä. Sinun pitäisi pitää hauskaa yksinkertaisesti ja samalla tehdä rahaa, jos mahdollista. Ai niin:-)

Ymmärrän, että tämä on sinulle valtava muutos. Oli rohkeaa irtisanoutua edellisestä työstäsi. Ja mielestäni viisasta. Työ vie aivan liian usein liikaa aikaa ihmisten elämästä, minkä tiedän omasta kokemuksestani. Mutta kun työ on mielestänne hauskaa, sitä kannattaa jatkaa. Olisin kuitenkin tehnyt joitakin muita valintoja, jos olisin joutunut "aloittamaan alusta", mutta en ole katkera enkä kadu tekemisiäni. Päädyin lopulta Getingstorpiin, ja olisin halunnut tehdä sen riippumatta siitä, millaista aiempi elämäni oli ollut. Loppu hyvin, kaikki hyvin, jos saan sanoa.
Nauti arjesta ja onnea työnhakuun!

Vaikea päätös tuon työn kanssa, mutta mielestäni juuri oikea 🙂 .

Olen yleensä samaa mieltä vanhan kollegan kanssa, joka sanoi aina: "Kehoni ei tarvitse tehdä töitä..." 😉.

Nykyinen työni Ama de casana on paras, mitä minulla on ollut 😀.

Onpa mielenkiintoista kuulla, miltä tuntuu palata kotiin ja millainen on työtilanne!
Ymmärrän toki, että matka asetettiin tärkeysjärjestykseen, jotta se voitiin toteuttaa suunnitellusti.

Laivalla asuminen kuulostaa kiistatta kodikkaalta. On hienoa, että sinun ei tarvitse tuntea olevasi ansassa asunnossa vain matkustamisen vapauden vuoksi.

Työn suhteen ajattelen näin: Kaikilla ei ole etuoikeutta työskennellä tärkeimpien kiinnostuksenkohteidensa parissa. Mutta minulla on! Johdan omaa viestintätoimistoani copywriterina ja viestijänä. Itsenäinen ammatinharjoittaminen ei tietenkään ole mikään helppo juttu, mutta mahdollisuus tehdä sitä, mistä on intohimoinen, korvaa sen. Samoin kuin vapaus! Asun pienessä kaupungissa, ja toimistolleni on vain viiden minuutin pyörämatka, ja rakastan sitä (se sijaitsee toimistohotellissa, jossa on mukavia ystäviä huoneen naapureina).

Työ ja yksityiselämäni kietoutuvat toisiinsa, sillä raja on häilyvä työvuorojen, matkabloggaamisen ja sosiaalisen median verkostoitumisen suhteen. Joskus se käy liialliseksi, kun iltavuorot ovat pitkiä. Silloin on kiva mennä kuntosalille tai kävelylle. Kun työ on elämää, elämä ei vain voi olla työtä! 😉 Monimutkaista ehkä, mutta luulen, että ymmärrät miten ajattelen.

Onnea käytännön asioihin ja tuleviin työsuunnitelmiin!

Rohkeaa luopua hyvästä työstä ja lähteä matkalle! En olisi varmaankaan tehnyt sitä ilman, että olisin tullut kotiin aikaisemmin siinä tapauksessa. Mutta sitten olen todellinen pelkuri, haluan olla turvassa ympärilläni. Inhoan syvästi sitä, etten tiedä miten elämä kehittyy. Mutta ymmärrän myös, että sinulla on erittäin hyvä koulutus ja arvokasta työkokemusta, jota voit tuoda työnhakuun, joten käytännössä sinulle ei tietenkään ole ongelma löytää taas jotain hyvää.

Työn ja vapaa-ajan priorisoinnista on keskusteltu meillä jo jonkin aikaa. Aloitin muutama vuosi sitten pitämään vapaata joka keskiviikko välttääkseni väsymystä ja aloittaakseni työn vieroittamisprosessin. Nyt pari vuotta olen tehnyt töitä maanantaista keskiviikkoon ja perjantaihin, eli 60 % ja se on kultaa, voin olla onnellinen sekä vapaapäivinä että työpäivinä. Nyt olen täyttänyt 65 ja ensi lukuvuonna haluaisin tehdä 40 % eli vain maanantaina ja keskiviikkona. Koska pidän kovasti työstäni, haluaisin jatkaa niin kauan kuin voin työnantajani palveluksessa. Epäilen, että sen täytyy loppua 67-vuotiaana, kunnalla on siellä raja. Mutta katsotaan, neuvotteluasemani on hyvä, hyvin koulutettuja ja valtuutettuja erityisopettajia ei kasva puissa! ;- ) Rolandilla on pieni rakennusfirma ja hän hoitaa hallintoa, kuljetuksia ja uusien töiden järjestämistä, mutta on muuten hyvin vapaa, joten meillä on paljon yhteistä vapaa-aikaa, jota arvostamme. On hyvä joskus miettiä miten haluaa eikä vain tehdä töitä.

Ei ole niin vaikeaa tulla kotiin, kun vain kiertää punaisella matolla, kuten sinä teet. Mitä työhön tulee, parasta on löytää työ, josta nauttii eikä se tunnu työltä. Kehittävää ja hauskaa. Vaikea löytää, mutta sellaista on. Loppujen lopuksi vietät paljon aikaa työssäsi. Sitten luulen, että jos ei koskaan tee töitä, ei arvosta lomia ja vapaita... mutta en tiedä sitä varmasti. Ehkä se on fantastista. Muuten, tule tänne, niin myyn sinut sheikille ja saamme rahat.

Hei ystäväni jatkan blogisi lukemista on hienoa kuulla, että sinulla menee hyvin, harmi ettet päässyt Malmöön terveisiä Malmöstä.