Kansanterveys ja lääketiede ovat tämänpäiväisen keskustelun keskipisteenä. Mitä eroa niillä on? Ja miksi sillä on merkitystä? Aion puhua muutamista asioista, jotka ovat mielessäni kansanterveystieteilijänä näinä aikoina. Kyse on sekä COVID-19:stä että ravitsemuksesta. Tervetuloa toiseen terveysaiheiseen keskiviikkoon!
Innehållsförteckning
Mitä on kansanterveys ja kansanterveystiede?
Kansanterveys ei ole koskaan ollut niin kuuma aihe kuin nyt. En osannut kuvitella tätä, kun opiskelin kansanterveystieteen maisteriksi Karolinska Institutetissa monta, monta vuotta sitten tai kun tein väitöskirjaa. Silloin ihmisillä oli tapana kysyä: "Kansanterveys, mitä se on?". Nyt he saattavat kysyä: "Työskenteletkö virusten parissa?". En työskentele. Työskentelen ruokailutottumusten ja liikunnan parissa.
Mitä siis on kansanterveys ja kansanterveystiede? No, kyse on terveydestä väestötaso. Kyse on elämäntavoista, mutta myös yhteiskunnan rakenteista. Miksi esimerkiksi joillakin yhteiskuntaryhmillä on huonompi terveys kuin toisilla? Mitä asialle voidaan tehdä?
Terveyttä kuvataan usein mallin avulla, kuten alla on esitetty. Kyse on siitä, että yksilön terveyteen vaikuttavat monet eri asiat, jotka vaihtelevat iästä ja perinnöllisyydestä elämäntapaan, sosiaalisiin olosuhteisiin, työympäristöön, ruoan ja terveydenhuollon saatavuuteen sekä esimerkiksi talouteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon jne.
Kansanterveys ja lääketiede - kaksi eri näkökulmaa
Kansanterveys ja lääketiede ovat kaksi täysin erilaista näkökulmaa, ja molemmat ovat tärkeitä. Otetaan esimerkiksi COVID-19! Erikoislääkäreillä on luultavasti eniten tietoa sairaudesta ja kehosta, mutta heillä ei välttämättä ole kokonaiskuvaa yhteiskunnasta. Kansanterveystiede tuo mukanaan toisenlaisen näkökulman. Miten väestöt käyttäytyvät, kun heille annetaan erilaisia neuvoja? Miten sosiaalinen eristäytyminen tai työttömyys vaikuttaa eri väestöryhmiin? Miten terveystietoa voidaan parhaiten välittää eri sosiaaliryhmille? Tällaisia asioita. Sanoinko, että tarvitsemme molempia näkökulmia?
Entä ravitsemus?
Kirjoitan yleensä keskiviikkoisin vähän ruoasta, joten en varmaankaan ole huonompi tänä keskiviikkona! Sanon yleensä, että minulla on tohtorin tutkinto ruokailutottumuksista ja liikunnasta, ja se on totta, mutta vaikka olen lukenut paljon, olen vain ruokailutottumusten ja liikunnan asiantuntija. pieni, pieni alue. Onneksi tutkimusyhteisön jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään, jotta kaikki heidän tietonsa saadaan koottua yhteen. Vähän kuin palapeli.
Näin se on tutkimuksessa. Ihmiset voivat tutkia vuosikymmeniä yhtä alaa, mutta aihe, jonka asiantuntijaksi he ovat tulleet, on yleensä hyvin suppea. Ja tämänkin aiheen sisällä on aina kysymysmerkkejä. Sitten tapaa tutkimusmaailman ulkopuolella ihmisiä, jotka ovat lukeneet vähän internetistä, seuranneet tiedotusvälineitä ja käyneet joitakin iltakursseja ja ovat ... rock-solid. Hieman ironista, eikö olekin?
On myös jokseenkin ironista, että toimittajat vaativat toistuvasti lääkäreiden haastattelemista ravitsemuksesta. Maassamme on massat ravitsemusasiantuntijoista ja ravitsemusterapeuteista, jotka ovat tutkineet vähiten kolme vuotta kokopäiväistä ravitsemuskoulutusta. Monet ovat tietenkin jatkaneet uraansa ravitsemusalan parissa, kuten maisterin tutkintoon, tohtorin tutkintoon ja ravitsemusalan tutkimukseen.
Lähes 70 prosenttiin Euroopan lääketieteen koulutusohjelmista sisältyy ravitsemusopetusta, ilmenee tutkimuksesta. kansainvälinen tutkimus. Keskimäärin näiden yliopistojen opiskelijat saavat vain noin 24 tuntia koulutusta tästä aiheesta, ja loput eivät lainkaan.
Milloin ymmärrämme, että on olemassa (kaksi!) ammattilaista, joiden ensisijaisena aiheena ja painopisteenä on tämä ja jotka opiskelevat sitä kokopäiväisesti useiden vuosien ajan? Miksei heitä haastatella, ihmettelen vain...?
Elintarvikkeet, terveys, kansanterveys ...
Kansanterveys on lähellä sydäntäni. Ymmärrän, että teilläkin on monia ajatuksia. Mikä kiinnostaa sinua eniten? Yleiset terveyskysymykset, ruokailutottumukset, liikunta ... vai jokin muu terveysalan aihe? Lisää lukemista edellisistä keskiviikoista:
Solan says:
😏 Jotkut toimittajat uskovat edelleen, että lääkärit ovat kaikkitietäviä. Ja että näyttää uskottavalta, kun raportissa on tohtori XX.
Se on siis liukas rinne!
Hyvä huomio, että alallasi on enemmän ammattilaisia, joilla on vankka koulutus.
17 helmikuu 2021 - 8:43
Helena says:
Kyllä, se on luultavasti totta! Ehkä yhdistelmä huolimattomuutta ja sitä, mitä luulet toimivasi. Mutta vähän tylsää joskus. Kaikki kunnioitus lääkäreitä kohtaan oikeassa yhteydessä, mutta onhan niitä muitakin ammatteja 😉.
17 helmikuu 2021 - 19:49
Ditte says:
Aihe on kaikin puolin mielenkiintoinen, ja sitä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Ja eri osat liittyvät toisiinsa. "Terve mieli terveessä kehossa - ja päinvastoin".
17 helmikuu 2021 - 9:22
Helena says:
Kyllä, kaikki on yhteydessä toisiinsa! Todella totta!
17 helmikuu 2021 - 19:50
Lena+i+Wales+och+Spanien says:
Niin mielenkiintoisia ruoka/terveysviestejäsi. Jatka samaan malliin, kiitos!
Erittäin mielenkiintoista nähdä se sinun asiantuntevasta näkökulmastasi. Panee ajattelemaan. Vaikka olen kanssasi samaa mieltä kaikesta. Itselläni on samankaltaisia ajatuksia, mutta ei sinun asiantuntemustasi, kaukana siitä.
Täällä Yhdistyneessä kuningaskunnassa on puhuttu paljon ympäristön, tulojen ja koulutuksen merkityksestä syömis- ja elintapoihin nähden, koska elämme selvästi luokkayhteiskunnassa. En mene siihen, koska sitä ei luultavasti pidetä poliittisesti korrektina Ruotsissa. Täällä puhumme siitä aivan eri tavalla.
Pidä huolta itsestäsi!
17 helmikuu 2021 - 9:49
Helena says:
Lena, miten mukavaa, että arvostat tätä! Mielenkiintoista kuulla Britannian tilanteesta! Ruotsissa emme ehkä käytä sanaa luokka, mutta puhumme sosiaalisista ja taloudellisista eroista. Ehdottomasti! Kansanterveyden näkökulmasta tämä on suuri haaste, suuret terveyserot yhteiskunnan eri ryhmien välillä.
17 helmikuu 2021 - 19:53
Lena - gott för själen says:
On jännittävää, että on tiettyjä ihmisiä (millä tahansa alalla), jotka kertovat, miten asiat ovat. Ihmiset, joiden enemmän tai vähemmän tietää, ettei heillä voi mitenkään olla vankkaa tietoa aiheesta. Tai alat, joista sinulla on itse asiassa paljon enemmän tietoa ja he silti vaativat "tiedottamista". Sanon usein "en tiedä tarpeeksi XX:stä voidakseni sanoa mielipiteeni", jos minun odotetaan sanovan jotain. Haluan tietää, mistä puhun.
Mielenkiintoisia viestejä kaikista mainitsemistasi suunnista. Ahmin kaiken 🙂 Välillä tietysti muiden postauksiesi kanssa. Monipuolinen "ruokavalio" on parasta 😉.
Halauksia Lena
17 helmikuu 2021 - 20:12
Helena says:
Kyllä, tämä koskee monia aiheita. Ja haha, hassua, että pidät monipuolisesta "ruokavaliosta", niin mekin teemme 😉.
18 helmikuu 2021 - 8:13
Storbarnsmamman says:
Terveys, kuten hyvän ja terveellisen ruoan syöminen ja liikunta yhdistettynä toipumiseen, on mielenkiintoinen aihe minulle. Olisi mukavaa nähdä viestejä siitä, miten tämä yhtälö voidaan parhaiten ratkaista.
Myös viesti sokeririippuvuudesta olisi mielenkiintoinen. Miten siitä pääsee eroon hyvällä tavalla ja millä ruoka-aineilla voi vähentää sokerin himoa?
Mieluiten postaus ajoittaisesta paastosta ja 5:2:sta. Mitä mieltä olet 8/800-dieetistä tai dieeteistä yleensä?
Kyllä, on paljon mielenkiintoisia aiheita tutkittavaksi.
18 helmikuu 2021 - 5:45
Helena says:
Kiitos paljon postausideoista! 🙂 Mietitkö yhtälöä, että molemmilla olisi aikaa liikunnalle, terveellisen ruoan miettimiselle ilman, että se olisi stressaavaa? Kyllä se välillä voi tuntua haastavalta, Hyvä aihe! Sokeri on myös hieno juttu. Olen miettinyt tuota, joten se varmaan tulee pian. Olen kirjoittanut vähän ruokavalioista täällä: https://www.freedomtravel.se/2021/01/nyarsloften-och-dieter/
18 helmikuu 2021 - 8:14
Matts Torebring says:
Rakastan tietenkin hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Tässä yhteydessä pidän kolmesta ensimmäisestä kuvasta eniten, jos voin poistaa "peltilevyn". Se ei vaikuttaisi terveyteeni positiivisesti. Haluan, että minulla on liikkumavaraa, kun olen luonnossa. Metsä on minulle terveyttä.
18 helmikuu 2021 - 20:05